Kaupat ovat täällä täyttyneet joulukrääsästä jo lokakuun aikana ja kauppakeskuksia on laitettu koristamaan isot tekokuuset kimaltelevin koristein. Ostoskeskuksiin on rakennettu myös pieniä joulumaailmoja valkoisine puineen ja poroineen, näissä pääsee maksua vastaan ottamaan kuvan yhdessä joulupukin asuun pukeutuneen henkilön kanssa. Oikea pukkihan asuu Korvatunturilla, niin kuin me suomalaiset tiedetään.

Joulun viettäminen keskellä kesää tuntuu aivan ihmeelliseltä. Vaikka en mikään suurin jouluintoilija ole koskaan ollutkaan, on joulun tunnelmaa minulle tuonut aina pimeyden keskellä poltetut kynttilät ja jouluvalot. Auringonvalon lisääntyessä kesää kohden ja villasukkien vaihtuessa varvastossuihin on minun vaikea käsittää joulun olevan kohta ovella.

Paikallisilla on tapana viettää joulua usein grillaamalla ja menemällä rannoille, joista täällä riittää valinnanvaraa. Auringonvalosta huolimatta talot koristellaan värikkäin jouluvaloin ja muovisin joulukoristein. Jotkut naapurustot ovat tunnettuja monipuolisista koristuksistaan ja niitä saatetaan tulla kauempaakin ihailemaan.

Suomalaiset viettävät joulua jo jouluaattona, täällä lahjat avataan vasta joulupäivänä. Me pidimme viime vuonna tyttäreni kanssa kiinni suomalaisesta perinteestä ja teimme jouluaatosta meille joulun tärkeimmän päivän lahjojen avaamisineen. Puolisoni on omassa kulttuurissaan tottunut viettämään joulua joulupäivänä, joten hänelle jouluaatto ei merkinnyt samaa kuin meille. Niinpä päätinkin antaa periksi ja synkronoida meidät maan ja puolison tavoille ja juhlia joulua tänä vuonna joulupäivänä.

IMG_0672
Melbournen keskustasta löytyi viime vuonna näin hieno Mikki Hiiren korvilla koristeltu joulukuusi.
IMG_0675
Joulutunnelmaa Melbournen keskustassa viime vuonna.
IMG_0814
Joulun lämpöä viilentämään coctailit ja hedelmäsalaatti, muovikuusi koristamassa kotonakin. Kuva viime joululta.
IMG_2379
Kaupallinen joulumaa kauppakeskuksessa marraskuun alussa. Pukki taisi olla tauolla kun ei ollut jonoja.

Siinä missä joulu on ehkä tärkein vuoden juhlista meille tyttäreni kanssa, on puolisoni kreikkalaisessa kulttuurissa pääsiäisellä vielä isompi rooli. Ennen pääsiäistä paastotaan vähintään kieltäytymällä lihasta ja lihallisista himoista. Mieheni sukulaiset käyvät tiheään kirkossa ja paasto lopetetaan kattamalla pöytään jos jonkinlaista herkkuruokaa ja ostamalla lahjaksi ystäville perinteisiä käsinvalmistettuja kynttilöitä ja leivonnaisia. Lapsille ostetaan lahjoja.

Suomessa lapset kiertävät pääsiäisnoidiksi pukeutuneina virpomassa naapureita, täällä lapset pukeutuvat Halloweeninä asuihin ja kiertävät naapureissa karkkia hakemassa. Tosin lasten turvallisuutta korostetaan täällä enemmän kuin Suomessa, eikä lapsia päästetä yksin tällaisille huvituksille. Usein on aikuinen matkassa mukana selustaa turvaamassa.

 

 

Australialaiset ovat osanneet järjestää mainioita ”pyhäpäiviä” eli töistä palkallisia lomapäiviä. Niitä ovat täällä Victorian osavaltiossa mm Kuningatar Elizabethin syntymäpäivä (jota ei vietetä edes kuningattaren oikeana syntymäpäivänä), Australian jalkapallon loppuottelua edeltävä päivä (AFL Grand Final eve) ja Melbourne Cup Day eli yksi maailman kuuluisimmista hevosravikilpailuista. Nämä päivät eivät merkitse meille muuta kuin leppoisaa vapaapäivää, mutta monelle aussille sitäkin enemmän.

IMG_2254
Melbourne cupissa naiset pukevat näyttävät hiuskoristeet osana juhlavaa pukeutumista. En malttanut olla kaupoissa sovittamatta niitä.

Joulun jälkeen toiseksi tärkeimmät juhlapäivät ovat minulle äitien- ja isänpäivä. Äitienpäivää vietetään täällä samaan aikaan kuin Suomessakin, mutta isänpäivää vietetään jo syyskuussa. Omasta kokemuksesta Suomessa nämä ovat isoja juhlia, eikä niitä sovi unohtaa. Aussit juhlivat niitä lähes yhtä innokkaasti, mutta kreikkalaiset taas eivät. Mieheni on saanut asiasta koulutusta ja oppinut jo niiden suuren merkityksen minulle lapseni kanssa.

IMG_2564

Ennen vanhaan suomalaiset menivät ystävien nimipäiville kutsumattakin, mutta tämä tapa alkaa olla kuollut Suomessa. Nimipäivien toivotuskin on alkanut harvenemaan vuosi vuodelta. Kreikkalaiset sen sijaan juhlivat nimipäiviään yhtä suurieleisesti kuin syntymäpäiviään: tupa täynnä väkeä, grillissä kokonainen lammas ja kaikki ovat tuoneet lahjoja. Eikä siinä vielä mitään ihmeellistä, mutta kreikkalaisilla on lähes jokaisella myös englanninkielinen nimi omasta nimestään. Ja se oma nimi on yleensä vielä kutsumanimeltään lyhennetty lempinimeksi. Välillä on vaikea pysyä kärryillä kenestä oikein puhutaan.

Tavatessani ihmisiä on heidän kulttuurinsa mukana tervehtimisestä lähtien: kreikkalaisen kanssa poskisuudelmat molempiin poskiin, australialaisen kanssa yksi poskisuudelma, suomalaisen kanssa halataan jos ollaan läheisiä, muuten kätellään. Kommunikointitavat eroaa myös kulttuuritaustan mukaan: kreikkalaiset soittavat mieluiten videopuheluita missä ja milloin vain, yleensä puhelin lähtee myös kiertämään seurueessa jotta jokainen voi tervehtiä henkilöä jolle soitettiin. Suomalaiset valitsevat herkemmin tavallisen puhelun ja kyselevät vielä etukäteen milloin olisi hyvä aika soittaa ettei häiritse.

Aussit osaavat ottaa rennosti niin kampaajalla kuin kaupassa käydessään. Naiset käyvät hoitamassa asioitaan muissa liikkeissä väriaineen vaikuttaessa päässä  ja lapset ovat mukana kaupassa pyjamat päällä. Lähes jokaisessa vastaantulevassa autossa on lommoja tai naarmuja, eikä ne stressaa niiden korjauttamista. Ihan näin rennoksi en osaa heittäytyä, vaikka se sallittua olisikin.

IMG_1750
Lähtisinkös tässä odotellessa hoitamaan pari juoksevaa asiaa väriaineet päässä..? Not my cup of tea 😉

Odottelimme muutaman viikon ikäistä lasta perheensä kanssa kylään viikonloppuna ja kyläilyn ajankohta piti olla ennen pimeän tuloa, koska lapsi on alle 40 päivän ikäinen. Ihmettelin, mikä sääntö tämä on, onko se annettu terveydenhuollon ihmisiltä vanhemmille? Lopulta selvisi tämänkin liittyvän kreikkalaiseen kulttuuriin ja uskontoon. Lapsi saa ensimmäisen kirkollisen siunauksen vasta 40 päivän ikäisenä, jota ennen lasta pitää suojella pahalta. Tähän liittyy sekä äidin, että vastasyntyneen pitäminen pois ulkoa kun on pimeä. Myöskään mitään heille kuuluvaa ei saa jättää ulos, esim. vaatteita ulos kuivumaan. Jo syntyessään lapsi sai suojelevan korun vaatteisiinsa isoäidiltä, samoin sai äiti kaulaansa. En voinut olla kauhistelematta kohtaloani miehelleni, olinhan syntynyt pimeänä kuukautena Pohjolan talveen, jossa valoa tuskin näkee edes päivällä ja jossa vauvat nukutetaan ulkona vaunuissa.

Ruokapöytämme antimet on sekoitus kaikista kulttuureista. Aamupalaksi parhaiten maistuu kaurapuuro mustikoilla, kreikkalaiset pita gyrokset ovat suurta herkkuamme ja jouluksi pyöräytän karjalanpiirakat. Ikeassa käymme syömässä lihapullia puolukkahillolla ja nakkirullista tuntuu tykkäävän jokainen (paitsi minä). Kahvilakulttuuri on omaa luokkaansa, asutaanhan yhdessä suurimmista kahvikaupungeista.

 

 

 

 

 

 

 

 

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Kolmen kulttuurin sekamelska

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s